torstai 30. heinäkuuta 2015

Miksi se on niin vaikeaa?

...Nimittäin liikkuminen. Mistähän sitä sais uudelleen motivaatiota? Ettei jäis illalla sohvalle tai netin ääreen tai kotihommien pariin, vaan lähtis lenkkipoluille. Kesällä on mahtavaa, kun kymmenen aikaankin on vielä valoisaa. Pimeyskään ei siis kelpaa tekosyyksi.

Muistan sen hyvän olon, kun (joskus muinoin ennen raskautta) lähdin lenkille säällä kuin säällä. Pakkasessa, paisteessa, tuiskussa tai vesisateessa... Juoksun ja suihkun jälkeen oli niin hyvä fiilis! Nyt on niin vaikeaa motivoida itseään edes pienelle kävelylenkille. Rapakunnossa en edes haaveile mistään pitkistä juoksulenkeistä.

Yhtenä iltana pakotin itseni pienelle lenkille lasten mentyä nukkumaan ja kyllähän siitä hyvä fiilis tuli. Sen jälkeen oli mahtavaa istua itsensä voittaneena sohvalle ja syödä herkullista couscoussalaattia ja lämmintä jauhelihapiirakkaa (kinuskikissan ohjeella, nam!) Mutta liian monena iltana sitä vaan jämähtää kotiin. Että nyt niitä hyviä vinkkejä motivaation kohottamiseksi otetaan avosylin vastaan :)


tiistai 28. heinäkuuta 2015

Kuralan kylämäki

Ilo oli ylimmillään, kun saimme kauan odotetut rakkaat ystävät kylään. Kesän ehdotonta parhautta onkin vieraat ja kyläilyt! Hyvien ruokien, herkkujen, valvomisen, uimisen, kalastamisen ja kirppistelyjen lisäksi yhtenä päivänä suuntasimme Kuralan kylämäkeen. Kuralan kylämäki on maalaiskylä, jossa on asuttu 600-luvulta asti. Kaikki rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan ja niihin pääsee sisälle. (Nettisivuilta voi lukea lisää). Ehdottomana plussana se, että Kuralan kylämäki on ilmainen. Erityisesti lasten mieleen on myös se, että tavaroihin voi koskea ja paikkoja saa tutkia. Alueella on myös suloinen kahvila.

Nämä serkkutytöt olivat kuin paita ja peppu. 

Tilalla olisi voinut viettää pidemmänkin ajan, mutta lapsilla on aina tapana juosta joka paikkaan :) 









Näitä kuvia katsellessa tulee ihan ystäviä ikävä. Ehtisköhän sitä vielä tänä kesänä vastavierailulle? ;)


perjantai 24. heinäkuuta 2015

Veden viemää

Tämä kesä on ollut sateinen. Sääennusteisiin ei ole voinut luottaa, koska välillä on tullut aivan yllättäen vettä kuin saavista kaataen. Lasten asenteesta sietäisi kyllä ottaa mallia. Heitä ei sade haittaa. Muistaahan sitä kyllä vielä itsekin, miten mukavaa oli hyppiä lätäköissä uikkarit päällä...

Oletko koskaan lapioinut 
vettä
pieneen ohutsankaiseen ämpäriin,
jonka kyljessä oli halkeama?
Kipittänyt pihamaalla
edestakaisin
lätäköstä A lätäkköön B?
Täynnä intoa
ehtiä
kokea
sataneen ja sulaneen
vetovoima.
Taika.
Olet varmasti.
Kauan sitten.

Suljit korvasi
kuullessasi
heti-pois-sieltä! -sireenin
tai
vaatteet-kastuvat! -signaalin?
Turhia sanoja, 
tärkeysluokka Ö.
Sinulla oli tehtävä.
Ei vesi voinut odottaa.

Ihastelitko, ihmettelitkö,
tutkitko
kaikin aistein
häilyväistä vettä,
kuinka se pysyy kuopassa,
jonka kaivoit
eikä pysy,
lisääntyy vaikka vähennät?

Lätäköstä hörpänneet saappaat,
painaviksi muuttuneet sukat
ja ne kurahousut -
miltä ne tuntuivat?
Eivät miltään.
Sinulla oli kiire.
Kahisuttelit eteenpäin
onnellisena.
Sesonki oli meneillään,
urakka kesken.
Niin paljon vielä
kantamatonta vettä.

Mihin se on kadonnut,
ilo?
Seisot vuorostasi
lätäkön vastarannalla,
hihkaiset pienelle vedenkantajalle
pois-sieltä-Kuomat-kastuvat!
Ne turhat sanat,
tärkeysluokka Ö.
Niin varmana siitä,
etteivät omat huolesi 
enää voisi haihtua
lapioimalla vettä,
kantamalla sitä,
tekemällä sille uoman
paeta.

Muistatko?
Pienen ohutsankaisen ämpärin.
Sen kyljessä oli halkeama.
Eteenpäin.
Onnellisena.



tiistai 21. heinäkuuta 2015

Leikkimaja

Nyt on siitä aiemmin kirjoittamastani vanhasta laudasta isi tehnyt lasten kanssa leikkimajan. (Lapset nimesivät sen nimenomaan leikkimajaksi). Ja kyllä siellä on leikitty! Monta tuntia joka päivä :) Nyt pitäisi vielä sisustaa sitä sisältä, tehdä terassin kaiteet, verhot, kukat jne. Mukavaa pikkupuuhastelua tiedossa siis.





maanantai 20. heinäkuuta 2015

Talolle nimi

Perheen automatkoilla tulee aina juteltua ja keksittyä kaikenlaista. Tuossa taannoin autossa istuessamme aloimme miettiä talollemme nimeä. Nimen pitäisi kuvata taloamme ja sen ympäristöä, olla kodikas, kutsuva ja vielä jollakin tavalla merkityksellinen juuri meidän perheelle. Ehdotuksia sateli: kivirinne, villa toive, suojarinne, kivimäki, aurinkorinne, toivekoti, melutalo, sydänkoti... Kaikissa ehdotuksissa oli kuitenkin jotakin pielessä. Lopulta joku keksi ehdottaa toiverinnettä, joka sopi kaikille. Toiverinne. Juuri sopiva nimi meidän hieman rinteisellä tontilla olevalla talollemme, jossa yhteisiä haaveita on käynyt toteen.
Onko teidän talolla nimeä?

Reilun vuoden aikana omasta kodista on tullut tosi rakas.
Ps. Jos haluat omasta kodistasi ilmakuvan, laitapa minulle sähköpostia.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Jämäpiirakkaa

Sunnuntain iloksi voi saada ihan hyvää piirakkaa kaikista jämistä, joita kaapista löytyy. Pakastimeen piti tehdä tilaa marjoille, joten sinne jääneelle omenapussille ja lehtitaikinapaketille piti keksiä käyttöä. Piirakan pohjan tein siis lehtitaikinasta, päälle laitoin omenalohkoja, eilisestä pullapitkon leipomisesta ylijääneen vaniljakastikkeen, mascarponejuuston lopun, kaurahiutaleita, voita, sokeria ja kanelia. Herkullista sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa kaikille!




keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Lämmintä jäätelöä

Onko teillä niitä päiviä, kun...

Olet 24h neljän seinän sisällä tai omalla pihalla? 
Kun et puhu kasvokkain kenellekään toiselle aikuiselle?
Kun yrität siivota, mutta illalla koti näyttää siltä, ettei se olisi imuria nähnytkään?
Kun vauva nukkuu ne tasan kahdet 30 minuutin päikkärit?
Kun huomaat tarttuvasi puhelimeesi kymmenennen kerran tarkistaaksesi uutiset?
Kun ulko-ovi tuntuu aukeavan useammin kuin lähikaupan kassa ja lapset tarvitsevat yhtä sun toista?
Kun mies lähettää viestin, että tänään meneekin vähän myöhempään?
Kun posti tuo vain laskuja?
Kun sähkökatko iskee juuri ennen kuin ehdit lämmittää itsellesi lounaan? (onneksi ohimenevä!)
Kun vauva herää niiltä toisilta päiväunilta juuri, kun istut nälkäisenä päivälliselle?
Kun toistamiseen huomaat nauttivasi kylmää ruokaa ja haaleaa teetä?
Kun laastareille on tarvetta useamman kerran?...

En minä tätä kotiäitiyttä vaihtaisi. Ihan totta, nautin siitä täysillä. Onneksi on näitä päiviä, jotta ne "tavalliset" päivät tuntuvat ruusuisilta. 

Illalla meitä ilahdutti jäätelöauto. Kyllä siinä nousi itsellekin hymy huulille, kun lapset hyppi ja hihkui innoissaan jäätelöauton kaartaessa postilaatikoille. Pienistä asioista se on onni tehty. Päivän päätteeksi herkuteltiinkin vielä jäätelöillä. Sen sain sentään nauttia lämpimänä ;)

Illalla nukkuvia lapsia silitellessä tuntuikin taas niin onnelliselta. En minä tätäkään päivää vaihtaisi pois. Ja jos mies kysyy, miten meidän päivä on mennyt, niin kerron sen olleen sellainen tavallinen lämmin jäätelö -päivä.

Kuvituskuvana lasten minulle poimima kukkakimppu.

... Ja juuri, kun sain tämän jutun valmiiksi, heräsi vauveli haluamaan lisää maitoa...

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Paa-pa-pa-paa-pa-paap-paap-pa-paa-paa maa-ma-ma-maa-ma-maam-maam-ma-maa-maa

Yhtenä kesälomapäivänä suuntasimme aurinkoiseen Naantaliin muumeja moikkaamaan. Olimme hyvissä ajoin paikalla, mikä osoittautui tosi hyväksi jutuksi. Saatiin rannasta ilmainen parkkipaikka ja säästettiin 8 euron pysäköimismaksu :) Muumimaailmassakin ehdittiin kiertää jonkin aikaa rauhassa ennen kuin ihmisiä alkoi kerääntyä enemmän paikalle. Positiivista oli, ettei mitään tungoksia päässyt syntymään koko päivänä. Mamman keittiössäkään ei tarvinnut ruokaa jonotella ja täytyy kyllä sanoa, että ruoka oli hyvää monipuolisine salaatteineen, juomineen, ruokineen ja leipineen. Lapsetkin söivät vatsansa täyteen. Myöhemmin iltapäivällä syötiin sitten vielä omia eväitä muumimaailman uimarannalla.

Plussaa muumimaailmalle antaisin sen siisteydestä ja kauniista luonnosta ympärillä, jonka keskelle muumimaailma on rakennettu. Miinusta paikka saa kalliista hintatasosta, mutta se ongelma taitaa kyllä olla kaikissa teemapuistoissa. Kannattaa myös tutustua etukäteen paikan karttaan, sillä itse muumimaailmassa kaikkia paikkoja ei ole viitoitettu, joten jos ei ole tarkkana, voi jäädä jotakin näkemättä. Mukavan päivän saimme viettää kauniissa Naantalissa.


Tämän kesän uutuus oli muumitalon vieressä oleva muumipeikon talo.


Hosuli teki lapsille käsikorut.

Muumien halaaminen taisi oli se paras juttu.

Noidan ja Aliisan loitsuharjoitukset olivat hauskaa seurattavaa.
Kultarannan lipputangossa liehui lippu.

Naantali on kaunis paikka ihanine ravintoloineen, joten päivän päätteeksi kannattaa varata aikaa pikkukatujen ihasteluun.

perjantai 10. heinäkuuta 2015

DIY vanhaa lautaa

Vanha lauta on kysyttyä tavaraa. Monesti olenkin saanut kuulla, että vanhat laudat on loppu kovan kysynnän vuoksi tai sitten hinta ei miellytä. Kyllähän sitä näppärästi laudan vanhaksi saa, kun jättää laudat sateeseen ja odottelee vuoden verran, mutta jos on vähän malttamattomampi, niin tässä ohje vanhan näköisen laudan valmistamiseen. Tarvitset vain mustaa teetä, vettä, valkoviinietikkaa ja teräsvillaa. Laita teepussit kiehuvaan veteen, sekaan valkoviinietikkaa ja teräsvillat kellumaan veden sekaan. Liuosta sivellään reilusti lautaan muutamaan otteeseen ja hetken päästä alkaa puu harmaantua. Ja mihin me sitten sitä vanhaa lautaa tarvitaan? Kerrotaanpa siitä sitten myöhemmin, kun on projekti valmis :)

Kaapista kaivettiin kohta 'parasta ennen' -päiväyksen näkeviä teepussien jämiä. 
Tässä vaiheessa on lapset innokkaita apureita.
Sitten tarvittiin jo isin apua. 
Poika hakkasi mielissään nauloja.

torstai 9. heinäkuuta 2015

Meidän pihalla on uimahalli!

Lapset sai jymy-yllärin, kun päätettiin hankkia kaikille yhteinen synttärilahja. Monesti ovat lelulehtiä selaillen haaveilleet uima-altaasta, mutta olivat itsekin sitä mieltä, että se on niiiin kallis, että sen voi ostaa vain tosi rikkaat. Rikkaita ei olla, ;) mutta sellainen meidän pihaa nyt kuitenkin "koristaa" ja odottaa hellepäiviä takaisin. Tyttömme kertoikin lääkärissä, että meidän pihalla on uimahalli :)

Tässä vaiheessa alkoi olla jännitystä ilmassa. Tosin nuorempi tyttö oli pettynyt, kun ei altaan mukana tullut ollenkaan vettä

Uimalelut kannetaan ensimmäisenä altaaseen
ja sitten vettä..
ja lisää vettä...
Monta kertaa käytiin katsomassa, oisko vettä jo tarpeeksi. 
ja sitten vihdoinkin uimaan!

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Tuplajuhlat

Kesään mahtuu monia mukavia juhlia, kuten kahden lapsemme syntymäpäivät. Eilen juhlittiinkin meidän pojan ja tytön yhteissynttäreitä. Ilma oli kaunis, joten joimme kakkukahvit terassilla. Tosi mukava ilta. Tänään sitten heti aamusta alettiin rakentaa lahjaksi saatuja pikkulegoja ja käytiin rannalla testaamassa suurta uimalelua :)

Toivottavasti teilläkin on ollut mukava viikonloppu!





Terassi saatiin maalattua edellisenä iltana ;)

Tyttömme sai lahjaksi ylisöpön Belle&Boon rahalippaan. 
Herkkujen ohessa maistui torilta haetut porkkanat ja kurkut. 


6
4






Lähtöhalaukset.